TUTKIMUSTIETOA

Siimeksen taustalla on tutkittua tietoa

Ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Elinympäristöön lisätty luonto tuottaa käyttäjälleen hyvin samoja vaikutuksia kuin fyysisesti luonnossa kuljeskelu, jonka on todettu lisäävän elpymiskykyä, parantavan yöunia ja keskittymistä. Mieliala kohenee, minkä seurauksena moni kokee jaksavansa päivittäiset haasteet paremmin. Nopea, jo muutaman minuutin luontoaltistus, tuo monia hyötyjä. Säännöllisyys on tärkeää.

Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista

Fyysisiä vaikutuksia:

Stressin vähentyminen, kognitiivinen palautuminen, verenpaineen ja sykkeen aleneminen, unen laadun paraneminen, kivun lievittyminen ja jopa sairauksista toipuminen.

Psyykkisiä vaikutuksia:

Stressin ja ahdistuksen väheneminen, toipumisen tukeminen, onnellisuuden lisääntyminen, elämänlaadun paraneminen ja merkityksellisyyden tunteen lisääntyminen. Tutkimusten mukaan luonto voi lievittää myös esim. esimerkiksi ADHD:n oireita.

Luonnolla on osoitettu olevan myös vahvoja sosiaalisia hyötyjä, jotka ovat verrattavissa suoriin fyysisiin vaikutuksiin.

Tutkimusesimerkkejä:
Systemaattinen katsaus työpaikoilla toteutettujen luontolähtöisten toimenpiteiden vaikutuksista työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin (Irlanti, Saksa, 2020):

Katsauksessa korostui luontoaltistuksen vaikutuksesta tapahtunut kohdehenkilöiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen. Katsauksessa myös painotettiin luontolähtöisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta.

Terveet työpaikat: Luontokontaktin vaikutukset työntekijöiden stressiin ja terveyteen työssä (USA, 2011):
Tutkimus osoitti, että luontokontaktilla voi olla positiivisia vaikutuksia stressitasoihin ja yleiseen hyvinvointiin.

Luonto työssä: Päivittäisen luontokontaktin vaikutukset työntekijöiden kokemaan stressiin ja psyykkiseen hyvinvointiin (2021):
Tutkimus osoitti, että fyysinen ja visuaalinen pääsy luontoon työpaikalla voi johtaa stressitason alenemiseen sekä asenteiden myönteiseen muutokseen.

Tutkimustietoa taiteen hyvinvointivaikutuksista

Maailman terveysjärjestö (WHO) tunnistaa taiteen osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia. Taide parantaa elämänlaatua, ihmissuhteita ja sosiaalista terveyttä. Taiteen merkitys osana jokapäiväistä elämää kasvaa jatkuvasti, tarjoten kokonaisvaltaista tukea hyvinvoinnillemme - myös terveydenhuollossa.

Taiteella on monipuolisia terveyshyötyjä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille. Taide voi merkittävästi vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Taideterapian on todettu auttavan tunteiden käsittelyssä erityisesti traumaattisten kokemusten kohdalla. Samoin taide voi vahvistaa itsetuntoa ja identiteettiä, erityisesti pitkäaikaissairailla.

Taide voi lyhentää sairaalajaksoja ja vähentää kipulääkkeiden tarvetta. Taiteen parissa toimiminen tukee aivotoimintaa ja kognitiivisia taitoja, edistäen keskittymiskykyä ja viestintää. Tämä on erityisen hyödyllistä sellaisten lasten kohdalla, joilla on tarkkaavaisuushäiriöitä tai autistisia oireita.

Tutkimusesimerkki:

Taide työpaikalla parantaa työntekijöiden hyvinvointia (USA, EU 2022):

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että 69% osallistujista ilmoitti "mielenkiintoisen ja visuaalisesti vaikuttavan taiteen" työpaikalla edistävän heidän hyvinvointiaan. Taide työpaikalla voi vaikuttaa myönteisesti myös työntekijöiden saavutuksiin.

Tutkimuksessa analysoitiin tutkimustuloksia kymmenen vuoden ajalta USA:ssa ja Euroopassa.

Tutkimustieto viittaa vahvasti siihen, että niin luontokokemukset kuin taiteen pariin pääseminen vaikuttavat myönteisesti koettuun stressiin, mielenterveyteen ja yleiseen hyvinvointiin työpaikalla.

Luonnon ja taiteen hyvinvointivaikutukset tehostuvat moniaistisuuden ansiosta

Moniaistisuus tarkoittaa monen aistin kautta yhtäaikaisesti saatua aistikokemusta. Ihmiset hahmottavat maailmaa aistiensa välityksellä. Eri aistien kautta tulevat elämykset edistävät hyvinvointia.

Tutkimusesimerkki:

Yölliset tuoksut parantavat ikäihmisten muistia huomattavasti – hajuaistilla tunnetusti yhteys muistiin.
Nukkuminen hajustetussa tilassa paransi 60-80-vuotiaiden koehenkilöiden muistia ja kykyä oppia uutta.

(Tutustu HS artikkeliin tai alkuperäiseen tutkimusartikkeliin (USA, 7/2023).)

Palautumisen merkitys

Osa suomalaisista palautuu huonosti. Palautumisessa on kyse kehon ja mielen vireystilan säätelystä. Pienet tauot päivän aikana mahdollistavat paremman toimintakyvyn ja tehokkaamman työskentelyn. Ilman tietoista tauottamista palautuminen työpäivän aikana voi jäädä kokonaan puuttumaan, mikä heijastuu vapaa-aikaan, yöuneen sekä taas seuraavaan työpäivään.